Metsästysseuran perustaminen

Konnuslahden metsästysseuran perustamisajatus on lähtenyt todennäköisesti jo vuonna 1955 ja Konnuslahden metsästysseura ry:n perustamiskokous on pidetty Maaliskuun 14. päivänä 1957, kun Vilho Thitzin luo kokoontuivat Eeti Thitz, Kauppias Otto Hermanni Kokkonen, Kauppias Veikko Emil Kokkonen, maanviljelijä Onni Uljas Niskanen, maanviljelijä Lauri Johannes Mikander, autoilija Uuno Henrikki Huopainen ja maanviljelijä Eero Aarne Mikander perustamaan metsästysseuraa. Nämä henkilöt ovat Konnuslahden metsästysseuran perustajajäsenet ja heistä muodostui myös seuran ensimmäinen johtokunta.

Läsnä kokouksessa oli myös teknikko Reino Soininen Leppävirran- Varkauden riistanhoitoyhdistyksen edustajana. Reino Eskelinen on hoitanut virallisen puolen eli esitellyt mallisäännöt ja ilmoitukset yhdistysrekisteriin. Yhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin 22.7.1957.

 

Metsästysseuran kehitys

Seuran alkuaikoina aina vuoteen 1973 saakka seuran jäsenmäärä on ollut n. 20–25 jäsentä. vuonna 1974 jäsenmäärä nousi kerralla 40 jäseneen. Tähän vaikutti suurten ikäluokkien kypsyysiän saavuttaminen ja osasyynä oli myös ruokakuntien muiden jäsenten hyväksyminen seuran jäseniksi.

Konnuslahden metsästysseura on ollut myös eräänlainen edelläkävijä maalaisseuroista sillä se on antanut myös kaupunkilaisjäsenten harjoittaa metsästystä alueillaan. Seura lienee yksi leppävirran suurimpia jäsenmäärältään pinta-alaa kohden jäsenmäärän ollessa nyt 110.

 

Toiminta

Konnuslahden metsästysseuran toiminta on ollut aina hyvin vireää. Heti seuran perustamisen jälkeen 1960 luvun alussa alettiin tosimielessä kiinnittää huomiota riistanhoitoon ja pienpetojen pyyntiin. Keväisin vesottiin pajuja, kuokittiin rinteisiin linnuille rypy- ja sorapaikkoja, rakennettiin ensimmäisiä ruokinta-automaatteja sekä rakennettiin ensimmäisiä ketunloukkuja runsaan kettukannan kurissapitämiseksi.

Vesilintujen ruokinnassa Konnuslahti on ollut edelläkävijä koko valtakuntaakin ajatellen.

Vesilintujen hoito ja niiden elinympäristön parantaminen on kuulunut seuran toimintaan mm. pesintäkoreja rannoille, suojakasvien istuttaminen, tukkeutuneiden vesireittien peraus ja aukaisu.

Vahinkoeläinten pyyntiä on jatkuvasti kehitetty ja tehostettu. Seuran alkuaikoina homma hoitui luontevasti, kun asialle pantiin koirat, hevoset ja reet sekä pahanhajuiset ja pahanääniset miehet. Myöhemmin mm. ketut ja supit on saatu loukuista ja koirametsästyksellä. Myös 1980 luvun uusi tulokas, minkki, joka alkoi nopeasti levitä Konnuslahden rannoille, on saatettu tehokkaaseen pyyntiin vesilintukantojen turvaamiseksi.

 

Metsästys

Vahvat pitäisi olla niiden hartioiden, jotka jaksaisivat kantaa sen riistamäärän, mitä seuran toimintavuosien aikana Konnuslahden metsästysseuran jäsenten toimesta ruokapöytiin on tuotu.

Tarkkaa määrää metsälinnuista ja jäniksistä ei ole vesilinnuista puhumattakaan, mutta hirvien osalta tiedot ovat tarkemmat. Siinä missä metsäkanalinnun saalismäärät ovat vuosikymmenien ajan saatossa vähentyneet, on hirvikanta ja hirvien kaadot lisääntyneet huimasti. Kun ensimmäisen kymmenen vuoden aikana hirviä kaadettiin yhteensä 18 kappaletta, niin vastaavasti nyt niitä kaadetaan vuosittain yhteensä 5-10 kpl.

 

Riistankäsittely

Alkuaikoina hirvien käsittely tapahtui aina vuoteen 1984 asti talojen liitereissä ja navetanvinteillä, kunnes seura vuokrasi Mustinlahdelta osan puimalarakennusta, jonne talkoovoimin rakensi asianmukaiset käsittelytilat.

Seuran uudet tämän päivän vaatimukset täyttävät uudet käsittelytilat nykyaikaisine kylmätiloineen valmistui talkootyönä Kortelaisen Ilpon riiheen Konnuslahteen syksyllä 2006. Seuran jäsenten käyttöön on koskensuun lähelle talkootyönä rakennettu myös 1998 metsästysmaja Koskitupa.